Viitisen vuotta sitten alkoi IoT- ja tekoälyhype, joka ensimmäistä kertaa tekoälyn historiassa kosketti valtaosaa tavallisistakin kansalaisista. Valtamediat keräsivät perustietopaketteja ja ainakin yksi uhkakuva oli, että robotit ja tekoäly vievät ’ihan kohta’ ihmisten työt ja koneita sekä järjestelmiä hallitseva eliitti antaa sitten perustuloalmuja tavallisille tallaajille – niinkö meidän käy? Sekin täytyy tietenkin todeta, että joidenkin mielestä tuo malli saattaisi vapauttaa resursseja johonkin paljon parempaan, joidenkin mielestä anarkia oli ovella.
Jonkin verran automaatio- ja toiminnanohjausjärjestelmiä nähneenä keskustelu välillä hymyilytti. Sanomalehdet ja valtamediat kävivät keskusteluita, jotka vaikuttivat asiantuntijasta vierailta. Ikään kuin automaatio ja robotiikka olisi keksitty vuonna 2015! On totta, että tekoälyn hyödyntäminen on yleistynyt ja niin käy varmasti kiihtyvällä tahdilla jatkossakin. Mutta samalla pitää muistaa, että tekoäly on vahvimmillaan, kun puhutaan datamassoista, joiden ominaisuuksia ja riippuvuuksia ei tarkkaan tiedetä. Puheentunnistus on tietenkin kova juttu asiakaspalvelun automatisoinnissa. Mutta mikäli datamassaa on järjellinen määrä ja data on strukturoitavissa, automaatio- ja anturiteknologia, robotiikka sekä näiden integroiminen toiminnanohjaukseen on edelleen digitalisoinnin veturi valmistavassa teollisuudessa. IoT-teknologian avulla voidaan yhdistää automaatio- ja ERP-järjestelmät – tämä on edelleen valtaosassa valmistavaa teollisuutta tekemättä tai sitä on tehty todella vähän. Digitalisoitavaa riittää ennen kuin tuotannontyöntekijä jää kokonaan työttömäksi. Hyvänä esimerkkinä toimii Uudenkaupungin autotehdas, missä työntekijämäärä per valmistettu auto lienee pienempi kuin 80-luvulla, mutta muutama käsipari siellä edelleen tarvitaan. Näin, vaikka automaatiota on sielläkin käsittääkseni ihan kohtuullinen määrä.
Mikä sitten voisi olla viesti valmistavaan teollisuuteen marraskuussa 2020? Smart Factory -käsite kuvataan usein koneiden, laitteiden ja operatiivisten järjestelmien yhdistämisenä. Älykkäässä tehtaassa koneista, laitteista, varastoista ja erilaisista mittauksista (laatu yms.) kootaan tietoja tyypillisesti yhteiseen pilvitietoalustaan, missä tietovarastoinnin, analytiikan ja erilaisten järjestelmäherätteiden avulla voidaan nopeuttaa ja korvata manuaalisia työvaiheita. Yhdessä asiakastapaamisessani valmistavan yrityksen toimitusjohtaja kuvasi tällaisten toistuvien manuaalisten vaiheiden korvaamista työhyvinvointiasiaksi – 2020-luvun työntekijä ei halua työskennellä 1920-luvun Ford-tehtaalla toistamassa samaa rutiinia päivästä toiseen. Siinäpä suuntavalo marraskuun pimeyteen: IoT- ja Smart Factory -hanke on yhtä paljon HR- kuin tuotannonkehitys- tai IT-hanke!
Lue lisää Aveson toteuttamista IoT-hankkeista sivujemme asiakastarinoista!
Ota yhteyttä: sami.heino@aveso.fi tai soita Samille numeroon: 0451265624